Pelikaaneja turbiinissa

On sitä muutama korukin tullut tehtyä. Kaikkia ei ole tullut vaan julkaistua, näidenkin tekemisestä on jo melkein kuukausi ja ovat jo olleet ahkerassa käytössäkin. Ruusukvartsia, lasihelmiä, korumetallia. Rannekorussa indonesian savihelmi lisäksi. Yksityiskohtana mainitakoon että rannekorun "paksu ketju" on itse asiassa ohkaista ketjua joka on lenkki lenkiltä pujotettu vaijeriin niin että sillä on saatu aikaiseksi massiivisempi vaikutelma. (alkaa oleen paksusta ketjusta pula, pihtaavat sitä tukussa joten hätä keinot keksii...) Alemmassa rannerenkaassa on hiuan reilummin indonesian helmiä, isoja korumetallisia helmilöitä ja muhkeita vuorikristallinugetteja. Kaikki osat korumetallia. Ja viimeisenä, mutta missään nimessä ei vähäisimpänä neiti esikoinen ja avainnauhansa. Puhtaasti tiimityötä. Neidin tarkkaan valitsemat helmet ja pujotelutyö, äiti hiukan avitti solmuissa. Koululaiselle oma avainnauha omaan kotiavaimeen. Avaimiakin saa nykyään värillisinä ja kuviollisina.

Poikasen synttäreitä vietettiin kuun puolessa välissä. Toiveena oli tällä kertaa Ninjago-kakku, tällainen siitä tuli. Vaalea kakkupohja, välissä minttusuklaakrokanttimousse, kostutuksena vaniljamaito. Kuorrutukseen olen käyttänyt nyt vallan vaahtokarkin makuista kaulintamassaa, hakkaa Öetkerin kaulintamassan mennen tullen. Ekan kerran laitoin myös massan alle kosteuseristeeksi kermavaahdon voi-sokerikreemin sijaan, hyvin kesti hikoilematta muutaman tunnin ajan jääkaapissa. Tämä raparperipiirakka on ehkä kaikkien aikojen paras mitä on vastaan tullut! Pinnalle tulee kookosmuruseos joka tasapainottaa ihanasti raparperin kirpeyden. Itse tuunasin vielä alkuperäistä ohjetta niin että lisäsin pohjataikinaan 1/2tl kardemummaa, se teki piirakkaan ihanan säväyksen. Kannattaa ehkä kokeilla ensin alkuperäsitä ja sitten tuunailla. Ohje on Karamellikenkien Eveltä eräältä keskustelupalstalta bongattu. Raparperi-kookospiirakka pohja: 1 muna 1dl sokeria 100g voita, sulata 1dl